Kraatterikirja

Valmistelemme paraikaa Suomen törmäyskraattereista kertovaa tietokirjaa.


Popularisoimme kirjassa kraattereita selkeästi ja kaikille ymmärrettävästi. Havainnollistamme siinä asteroiditörmäyksiä yleensä, ja kuvaamme seikkaperäisesti paikat, joissa maamme tiedetään joutuneen kosmisen pommituksen kohteeksi. Kirja toimii hyvin myös tutkimuksen apuna.

Suomen yksitoista tunnettua törmäysjälkeä ovat kaikki syntyneet eri aikoina ja täysin erilaisille alueille. Kirjamme avaa kraatteriseutujen kehitystä, havainnollistaen niiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Emme kuvaa törmäysten vaikutuksia ainoastaan kivien tai nykyisten maisemien kautta. Sen sijaan maalaamme lukijalle selkeän kuvan seudusta, johon kraatteri kauan sitten syntyi, kehityksestä törmäyksen jälkeen, sekä alueesta nykyisellään. Kerromme monista muutoksista, jotka jokaista kraatteriseutua ovat kohdanneet, ja millaisia voi olla lähitulevaisuudessa luvassa.

Haluamme rakentaa sillan kraatterin ja lukijan välille. Kirjamme myötä yleisölle avautuu täysin uudenlainen näkymä Suomen luonnon miljardien vuosien mittaiseen kehitykseen ja törmäyskraattereiden kiehtovaan osuuteen tuossa pitkässä prosessissa.

Haluamme saada ihmiset miettimään kraattereita – ja luontoa yleensäkin – pintaa syvemmältä.


Haluamme parantaa kirjan avulla myös kraatterien tutkimusedellytyksiä. Alan kirjallisuus on Suomessa ollut jo pitkään hajanaista, ja monet hyvin perustellutkin tulokset ovat painuneet unholaan kokousjulkaisuissa ja opinnäytetöissä. Työmme muodostaakin ajantasaisen ja kattavan yhteenvedon Suomen kraattereista. Kirjamme toimii siten myös hyödyllisenä lähde- ja hakuteoksena.

Nostamme samalla esiin myös sen, mitä kraattereista ei tiedetä. Useiden syntyaika on esimerkiksi vielä tuntematon, eikä kraattereita synnyttäneiden törmääjien ominaisuuksia ole juuri saatu selvitettyä. Lisäksi kraatterien hyödyntäminen muussa tutkimuksessa on Suomessa jäänyt lähes täysin huomiotta: Synnyn jälkeen kuoppiin kertyneet sedimenttiainekset kertovat paljon alueen myöhemmästä kehityksessä. Lähes kaikkialta muualta Suomesta tuo aines on nimittäin jo kadonnut. Suomen kraatterit ovatkin erittäin tärkeitä tietopankkeja koko Fennoskandian geologisen (ja biologisen) kehityksen ymmärtämisen kannalta.

Eikä kraattereita käytetä Suomessa edes matkailuvaltteina, vaikka niillä paljon potentiaalia olisikin.


Kirjassa on tekstin ohella myös paljon havainnollistusta valokuvien, karttojen ja piirrosten avulla. Opus perustuu tutkimustietoon ja on kattavasti lähteistetty.

Etsimme aktiivisesti yhteistyökumppaneita. Projekti on saanut osarahoituksen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta.


Kirja on yhä tekeillä. Mikäli sinulla on ideoita kirjan sisältöön, jätä ehdotuksesi alle kommenttikenttään tai ota yhteyttä sähköpostitse.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kraatterikirja

  1. Paluuviite: Kraatterikirja | Suomen Kraatterit

Jätä kommentti