Kraatterijärvellä on paljon hyötypotentiaalia

English summary: There are only about 185 impact structures known on the Earth. Thus, they are true rarities, unlike e.g. volcanoes. In addition, many of the impact structures are completely covered by younger deposits, and/or are located in remote areas. Lappajärvi is quite different. It is easily accessible, the preserved rim provides beautiful views to the crater, and impact melt rocks are abundant and present also in outcrops. Lappajärvi, like the other 10 impact structures in Finland, has unused potential for geotourism. I will be talking about this potential, and Lappajärvi impact structure in general, tomorrow (April 7th 2016) in Aquarius Inn in Lappajärvi. Sincerely, Teemu

Maapallolta tunnetaan tuhansittain esimerkiksi tulivuoria, mutta törmäyskraattereita vain noin 185. Lisäksi Lappajärvestä poiketen suuri osa törmäyskraattereita on täysin peittyneinä nuorempien kerrostumien alle, ja usein sijaitsevat vieläpä erittäin syrjäisillä alueilla. Lappajärven ikä, vain 76 miljoonaa vuotta, on geologisessa mielessä vähän, ja Suomen 11:sta törmäyskraatterista Lappajärvi on kaikkein nuorin. Helposti tavoitettavissa oleva dinosaurusten aikaan syntynyt Lappajärvi on siis maailmassa hyvin harvinainen kohde, ja Suomessa monessa mielessä ainutlaatuinen.

Lappajärvi_geoturismiesitelmä.jpg

Paitsi nuorin, Lappajärvi on Suomen kraattereista myös ylivoimaisesti parhaiten tutkittu. Se on niitä harvoja paikkoja maailmassa, josta on löydetty kutakuinkin kaikki todisteet törmäyksestä, myös törmäystimantit. Vanhan, kuluneen ja heikosti tunnetun Keurusselän jälkeen Lappajärvi (halkaisija noin 22 km) on Suomen toiseksi suurin. Suomessa se on ainoa, jossa törmäyksessä sulanutta kiveä, Etelä-Pohjanmaan maakuntakiveä kärnäiittiä, on kalliopaljastumissa. Lisäksi muita törmäyksessä syntyneitä kivilajeja, eli sueviittia ja törmäysbreksiaa löytyy maastosta runsaasti lohkareina. Vaasan kupeessa sijaitsevan Söderfjärdenin ohella Lappajärvi on ainoa Suomen kraatteri, jossa myös sen kohonnut reuna on säilynyt. Se tarjoaa loistavat näkymät kraatterille etenkin Pyhävuorelta ja Lakeaharjulta, jotka SYKE on arvioinut arvokkaiksi kallioalueiksi.

Geoturismi on maailmalla kasvussa. Suomessa se on kuitenkin toistaiseksi vielä varsin pientä, vaikka Merenkurkun maailmanperintökohde ja Rokuan Geopark täällä ovatkin. Suomen törmäyskraattereista ainoastaan Söderfjärdenillä on kraatteriin keskittynyt vierailukeskus. Maailmalla useilla vähäisemmilläkin törmäyskraattereilla on erinomaisia vierailukeskuksia ja merkittyjä patikka- tai pyöräilyreittejä kunnollisine opastauluineen. Ainutlaatuisen geologian ohella myös muut luontoarvot ja paikallinen kulttuurihistoria tulee huomioida geomatkailua kehitettäessä. Koska Lappajärven kraatteri sijaitsee kolmen kunnan alueella, on byrokraattiset rajat ylittävä koordinoitu alueellinen yhteistyö erilaisten alueen toimijoiden välillä välttämättömyys. Talkoisiin kannattaa ottaa niin kunnat ja matkailuyrittäjät kuin erilaiset yhdistykset ja harrastajatkin. Ja koska geomatkailun pohjana on kova luonnontiede, tarvitaan ehdottomasti mukaan eri alojen asiantuntijoita. Järviseutu-Seuran OutdoorsLife -hanke on erinomainen askel oikeaan suuntaan.

Tieteellistä tutkimustakaan ei Lappajärvellä sovi unohtaa, sillä mitä enemmän kraatterista tiedetään, sitä helpommin ja monipuolisemmin sitä voi käyttää matkailuvalttina. Ja vaikka Lappajärveä on tutkittu yli 150 vuotta, on joitain keskeisiä kysymyksiä vielä auki. Onko esimerkiksi Kärnänsaari aito kraatterin keskuskohouma vai ”pelkkä” kovan kärnäiitin suojaama eroosiojäänne? Toivottavasti ei tarvitse odottaa 150:tä vuotta, jotta se selviää.

Kaikille avoin Kraatterijärvessä on vetovoimaa -tilaisuus Lappajärvellä Aquarius Innissä (Nykäläntie 137) torstaina 7.4.2016 klo 18.00.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s