Pyhäinpäivän suuren asteroidin ohitus

 impact-calcs_2015TB145_ENGEnglish summary: Asteroid 2015 TB145 will make a close flyby of Earth at the end of the month. I decided to correct some of the misconceptions about the event, spread by Finnish as well as international news. The velocity of the asteroid is quite high (35 km/s) but not ridiculously so, and the object is most likely about half a km in diameter (depends on surface reflectivity). This means that it’s tens of thousands of times larger than the Chelyabinsk object, and not just ”28 times”. Oh, and when it comes to orbits, ”eccentric” doesn’t really mean ”weird”. The object will not be visible with the naked eye, and there is absolutely no risk of impact (at least during this pass). Even if it would hit, it would not cause ”global devastation”. For this exciting what-if-it-would-impact scenario, I refer you to the busy graph on the right (the date is wrong, I know). Sincirely, Jarmo

Asteroidi 2015 TB145 löydettiin alle kaksi viikkoa sitten (10.10.2015). Jo lyhyt seuranta osoitti, että se tulee lokakuun lopulla ohittamaan Maan varsin läheltä. Etäisyys on lyhimmillään vajaat puoli miljoonaa kilometriä, eli vajaat puolitoista Kuun etäisyyttä Maasta. Kyllä, se on läheltä.

Ohitus tapahtuu pyhäin(miesten)päivänä (tai kekrinä), vaikka monet mediat puhuvatkin Halloweenista. Mutta minkäs teet, kun suomennokset tehdään hutaisten. Tästä ongelmasta kertovat myös muut virheet, joita uutisten mukana leviää. Nettiuutisista ainoastaan Tiedetuubi kertoo asteroidiohituksesta sen enempiä vääristelemättä. (Huomatkaa tässä, että kirjoitan itsekin usein Tiedetuubiin, joten näkemykseni voi siksikin olla hieman puolueellinen. Tulkitkaa siis itse.)

Hassuja sensaatiouutisia vakavasta aiheesta

2015 TB145 liikkuu asteroidiksi epätavallisen huimaa vauhtia (n. 35 km/s, kun normaalit nopeudet näillä huudeilla ovat 20 km/s luokkaa tai allekin), mutta se ei kulje sellaista yletöntä haipakkaa kuin Stara väittää (56 km/s, vaikka sekin toki on mahdollisuuksien rajoissa). Samassa Staran jutussa asteroidin koostakin kerrotaan vain halkaisijan maksimiarvo (620 m), vaikka se onkin todellisuudessa luultavasti pienempi (450 m). Tarkka halkaisija-arvio saadaan (ehkä) lähiohituksen yhteydessä.

Yläkanttiin vedetyt Stara-arvot seitsenkertaistavat asteroidin kineettisen energian realistisempiin asiantuntijoiden laskemiin verrattuna – vaikka jo nekin voivat aiheuttaa suuruudellaan aivonyrjähdyksiä. Olisi kiinnostavaa tietää, miksi käsittämättömän suuria lukuja pitää vielä ehdoin tahdoin liioitella.

Asteroidin suuri nopeus johtuu sen radasta. Rata ei kuitenkaan ole mitenkään ”epäsäännöllinen”, kuten Ilta-Sanomat väittää. Myös Uusi Suomi lankeaa samaan huonon suomennosksen ongelmaan: eksentrinen ei nimittäin tarkoita kiertoradan tapauksessa erikoista, vaan ainoastaan litistyneen ellipsin muotoista.

Teleskooppikaukoputki, á la Punanaamio. English: A Finnish tabloid suggests using a telescope spyglass (not really translatable) to observe the asteroid. Perhaps they mean something like this?

Lukuja voi aliarvioidakin. Sekä MTV että Iltalehti menvät kokoluokkavertailussaan metsään sanomalla että asteroidi on ”28 kertaa suurempi” kuin Tseljabinskin meteori (halkaisijat 450 m vs. 16 m, ilmeisesti). Koska asteroidit kuitenkin lienevät todellisuudessa kolmiulotteisia, niiden kokoero on kymmentuhatkertainen tai jopa enemmän. Tarkkaa lukua ei voi tietää, koska kappaleiden tilavuuksia ei tunneta.

2015 TB145:ä ei myöskään voi nähdä paljain silmin ohituksen aikana, vaikka IL sellaistakin väittää. Myös Stara kehoittaa otsikossaan katsomaan taivaalle – syy tosin jää epäselväksi, sillä leipätekstissä kerrotaan ettei asteroidia näe paljain silmin. Tässä asiassa kannattaisikin uskoa Ilta-Sanomia, jonka juttu loppuu hupaisaan ohjeistukseen: ”Havainnointiin tarvitaan teleskooppikaukoputkea”. Tarkoittanee ehkä jotain tuon oheisen kuvan tyylistä?

Tekniikka ja Talous väittää, että kyse olisi lähimmästä asteroidiohituksesta vuosikausiin. Tämä ei missään nimessä pidä paikkaansa. Ensi maaliskuussa ohitsemme hurahtaa 2013 TX68 aivan yhtä läheltä, ja sitten vuorossa ovat 2012 TC4 ja 2015 EG. (Lisää tulevaisuuden lähiohituksia voi katsella JPL:n taulukosta.)

Sen sijaan kyse on suurimman asteroidin ohituksesta noin läheltä vuosikausiin. Siis sellaisen asteroidin, joka on löydetty ja jonka rata tunnetaan. Mutta uusiakin yllätyksiä voi tulla koska vain. Tämä 2015 TB145 -veijarikin huomattiin koostaan huolimatta ensi kertaa vasta juuri ennen ohitusta.

Entä jos se törmäisi?

Iltalehti vihjaa jutussaan, että 2015 TB145 voisi ehkä sittenkin törmätä. Ei tasan voi, ainakaan tämän ohituksen aikana, sillä rata tunnetaan jo varsin hyvin (ohitus tapahtuu 487 000±3 500 km päästä). Ja vaikka osuisikin, tämä asteroidi ei ihan varmasti aiheuttaisi mitään ”maailmanlaajuista tuhoa”, kuten sekä IL että MTV pelottelevat. Daily Mail ei taida olla oikein luotettava lähde tällaisissa asioissa. MTV:n asteroidiluokituskin (”tuhoaja-luokka”) on samaa tasoa, eli ihan toimituksen ikiomaa keksintöä.

Mutta onhan tuo toki mielenkiintoista. Mitä jos se törmäisi?

Siksi laadin alla olevan monimutkaisen käppyrän. Se vaatinee hieman perehtymistä, mutta siitä näkee oivasti, että törmäys vaikuttaisi todellisuudessa varsin kauas. Vaaka-akselilla on etäisyys törmäyspaikasta, pystyakselita voi lukea hyvinkin erilaisten suureiden lukuarvoja.

impact-calcs_2015TB145_FIN

Törmäyksen vaikutukset ulottuvat kauas kraatterin ulkopuolelle. Päivämäärän pitäisi muuten olla tuossa ”31.10.2015”. English: The effects of an impact extend well beyond the crater and its immediate vicinity. For an understandable version of the graph, see the beginning of the post.

Syntyvä kraatteri olisi itsessään noin seitsenkilometrinen, eli Vaasan Söderfjärdeniä suurempi. Syvyyttä sillä olisi puoli kilometriä, ainakin ihan aluksi. Vaaravyöhyke ulottuisi kuitenkin ainakin kymmenien kilometrien päähän törmäyspaikasta. Vielä sadankin kilometrin päässä kattopellit joutuisivat koetukselle, kun taivaalta sataisi kivipölyn mukana satunnaisia senttien läpimittaisia kivenmurikoita.

Jos tuntuu hälyttävältä, että tuon kokoluokan asteroideja löydetään vielä näinkin viime tingassa (onneksi tämä vain sattui menemään ohi), niin se iihan oikeasti myös on hälyttävää. Kaikenlaisista ennusteista huolimatta kaikkia asteroideja tunneta, eikä ehkä ikinä tulla tuntemaankaan. Vaikka riski törmäykselle onkin pieni, jossain vaiheessa jokin törmää. Jokin isokin. Ihan varmasti, sadan prosentin varmuudella. Mikä, milloin ja mihin, sen näkee sitten jälkeenpäin.

Jarmo

Mainokset

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s